Sert - > menolippu kakkosiin

Lauantai aamuna ajoissa ylös ja auton nokka kohti Heinolaa. Tähän kohtaan ei sopivia kisoja lähempänä Fannylle, joten eikun reissun päälle. En ollutkaan Heinolassa aiemmin käynyt agilitya kisaamassa joten mukava kokemus sekin että ei aina niitä tuttuja ja turvallisia ympäristöjä. Oltiin ajoissa paikalla niin ehdin kunnon lenkin heittää koirien kanssa (ravirataa oli mukava kiertää sekä ympärillä oli pururata + mettäpolkuja....hyvät lenkki mahdollisuudet. Keli oli vähän vilakka, mutta se ei haitannut, kun ei vettä tullut. Fannyn kanssa lämppäesteitä hyödynnettiin, kuunteli kivasti hypyillä ja kepeillä löytyi rentous. Vielä vähän paikalla oloa häiriössä ja sitten odoteltiin että Johanna Nyberg sai ratansa valmiiksi.

Suuntaa antava

Fannyn kanssa oltiin kuudensia lähdössä, joten tutustumisesta ei ollut kiire. Juuri sopivasti, ehdin ottaa kontaktia odotellessa yms. Radassa oli ainakin yksi kohta mitä tiennyt kuinka ohjaan kun radalle menin...asenne oli, että siintä selvitään mutta varmuuttta miten...ei ollut. Lähdössä en ottanut riskejä, eikä ollut tarviskaan, joten heti ykkösen jälkeen koira mukaan ja menoksi. Keinulle meni reippaasti ja tuli alas ok, mutta sitten Fannylla kävi aivopieru ja jäi keinun alastulolla haistelee jotain. Piti oikein kunnolla karjasta että koira läks mukaan (itse olin jo nelosella). Putkeen ok, sitten jännäsin keppejä kun oli viel vaikeampi puoli. Pääsin vetää nenästä ja avitin kääntymisessä tokaväliin, jonka jälkeen annoin koiran tehdä työn. Ei  vielä samaa vauhtia/rentoutta mitä treeneis, mutta parempi kuin aikaisemmissa kisoissa. Puomilla vedätys, sitten kohtaan jossa epävarmuutta miten ohjata. Kasilla oltiin samaan aikaan joten en päässyt edellä tekee ohjausta, joten ysille takaaleikkaus, mikä söi vähän vauhtia mutta äänellä kovasti kannustin. 10 & 11 myös vähän tökeröt...ei parasta vauhtia ja A:lle jouduin tekee takaaleikkauksen kun 11 jälkeen jäi ohjaus tekemättä jotenka A:lle ylösmeno ei ollut kovin vauhdikas, mutta sitten alkoi taas kulkemaan. Hypyt + rengas kulki, vaikka putkelle tuli takaaleikkus niin putki imi koiraa sen verran hyvin ettei tarvinnut lopppuun saattaa joten persjättö onnistui. Loppu sujui fiilistellessä ja maalissa oli voittaja fiilis, kunnes kuulin kuulutuksessa että olisi mennyt yliaikaa...

Sadattelin sitten jäähyttely lenkillä, että yliaikanolla, ei voi olla totta...niin lähellä. Mutta tuloksia mentäessä katsomaan ilo oli suuri kun se olikin 0-tulos (0vp -2.15) LUVA & SERT sij3. Myö noustiin kakkosiin!!! :D Aika meni tiukille, kiitos keinun alastulon nuuskuttelun, tökeröiden takaaleikkauksien hypyl+A:lla, mutta onneksi muuten Fannylla on vauhtia Genaa enemmän. Viikonlopun neljästä radasta tarvittiin vain ensimmäinen nousuun :D Tavoite saavutettu eli nousu kakkosiin ennen juoksujen alkamista ;)

Sainkin sitten odotella kahden radan verran että päästään kakkosluokka korkkaamaan. Oli oudosti 1A, 1B, 2A & 2B luokkajärjestys, mutta kyllähän sitä piti jäädä odottamaan. Piti vain yrittää pitää koiran lihakset lämpimänä, mutta varottava liiallista tekemistä.

Kakkosluokan agilityrata vaikutti mukavalta, muutama mielenkiintoinen kohta.Päätin nyt laittaa oikein ranttaliksi ja heti alkuun kolme persjättöä...ja niinhän mie teinkin. Hyvä mie!!! En lähdössä ottanut kamalasti etumatkaa, sen verran, että ehdin persjätön tekee pussin ja hypyn väliin. Miulla oli jo pesjättö ready kun Fanny pussista punki ulos. Tämä etumatka auttoi ja tein 4-5 väliin persjätön sekä 6-7 väliin samoin. 6-7 välissä Fanny näki yleisössä jotain ja stoppasi hetkeksi, mutta sain vielä mukaan. Putki ok ja siintä päästiin kepeille mutta nyt se jokin meitä häiritsi yleisössä. Fanny stoppaili vähän väliä kepeillä tuijottaa jotakin (ei kuitenkaa lähtenyt). Kepit taisteltiin loppuun kun ei oltu hyllytetty. Kepeiltä taas hyvällä draivilla puomille ja sieltä saatiin hyvä linja hyppy+putki suoralle. A:lla sitten ongelmia kun Johanna Nyberg tuli aivan A:n viereen seisoo (hyvä että ei koskenut esteeseen). Noh, Fannyhan sitten meni A:ta alas kohti tuomaria ja loikkasi kontaktin yläpuolelta alas tuomaria tervehtii. Koira syliin ja pois.. Virheitä oli jo jo ainakin 15vp siinä kohta ja yliaikaa reilusti, tuloksella ei olisi juhlittu. Muutamaa pätkää lukuunottamatta koira teki hyvin töitä radalla kuitenkin, mutta taisi pitkä odotus vähän kuitenkin syödä nuoren koiran sietokykyä, ei ollut parhaimmillaan keskittyminen (vauhtia olisi ollut ok). HYL oli siis tuloksena.

Hieman harmitti kyllä että kakkosen korkkaus meni näin, mutta oli silti mahtava fiilis SERTistä. Katsotaan millainen turnausjaksaminen meillä on kun sunnuntaina jatketaan kisaamista kakkosissa. Suuntana olisi aamulla Helsinki.

Iloinen kakkosluokan pötkylä