R.I.P. Region's Gracious Gena 7.3.2008 - 18.1.2016

Niin koitti elämäni vaikea päivä, minun oli tehtävä koiran omistajan raskain, mutta tärkein päätös. Genan oli aika lähteä omille marjamättäille nauttimaan kivuttomasta ja huolettomasta elämästä. Valitettavasti yhteinen taipaleemme oli paljon lyhyempi, mitä olin ajatellut/haaveillut. Genan kanssa koimme paljon ylä- ja alamäkiä, yhteen hitsauduimme kokemuksien myötä. Tähän asti olimme selvinneet voittajina yhdessä. Nyt eteemme tuli jotain liian suurta voitettavaksi. Genan voimat ehtyivät, eikä minulla ollut muuta vaihtoehtoa kuin luopua elämäni tähti/suklaanappisilmästäni. <3

Paljon olin suunnitellut vielä yhteisiä kokemuksia, mm. RallyTokon voittajaluokan ja näyttelyiden veteraanikehän korkkaamisen. Valitettavasti näitä kokemuksia ei meille suotu.

Ikävä on kova edelleen, Gena pyörii ajatuksissani lähes koko ajan. Kaikki muistuttaa minua Genasta, kotona etenkin on vaikeaa olla. Fanny parkakin joutuu opettelemaan elämää ainoana koirana talossa. Ensimmäisinä päivinä selvästi etsi Genaa ja odotti, että kotiin tuoja toisi Genan mukanaa. Josko tämä tästä ajankanssa..

Vaikea ja masentava vuoden vaihde ollut takana, niin henkisesti kuin fyysisestikkin. Koville on ottanut, jäljen varmasti jättää. Niin vaikea ymmärtää, että 29.10 kaikki alkoi vej ontumisesta ja tähän päädyimme :( Noh, ei tässä auta kuin nauttia Fannyn tuomista ilon hetkistä ja suunnata katsetta eteenpäin pikku hiljaa. Aika parantaa haavat ja muistoissa Gena elää aina. <3

Niin vaikeni ääni tassujen,
sammui liekki suuren sydämen.
Jätti surun suuren,
aivan valtavan,
sisintä hiljaa kuin riipien kalvavan.
Ei enää virkaa talutushihnalla,
lämmittäjää kylmillä varpailla.
Poissa katse tummien silmien,
ja se haukku - sitä enää kuule en.

" Jos tulisin joskus sairaaksi,
väsyneeksi ja heikoksi, 

jos kipu untani häiritsisi, 

tee se silloin, ystäväni. 

Älä anna surunkaan estää, 

yritä minun vuokseni kestää 

ystävyytemme raskain koetus, 

jäähän meille rakkaus, luottamus, 

joka kesti monta yhteistä vuotta. 

Miksi pelkäämme tulevaa suotta? 

Kärsimystä et minulle halua, 

autathan pääsemään tuskasta. 

Ymmärrän syvän surusi, 

tuntuu lopulliselta lähtöni. 

Älä silti ole lohduton, 

menen sinne, missä hyvä on. 

Pysythän luonani, vieressäin,   

loppuun asti lähelläin. 

Se teko on oikean ystävän, 

rakastavan ja ymmärtävän.”

(runot tuntematon kirjoittaja) 

   

Vaikea vuoden vaihde, valvottuja öitä ja suuri stressi

Joulukuun alussa Gena aloitti fyssarin Kouvolan Univetilla Patricia Hirn ohjauksessa. Käynnit sisälsivät aina katsauksen, vesimatto treenin sekä lihashuoltoa. Gena alkoi upeasti vastaamaan fyssariin ja kotona tehtiin saadut jumppaohjeet tarkasti. Juuri ennen joulua kävimme vielä fyssarilla ja saimme Genan kanssa aivan huikeaa palautetta. Gena tekemässä huikeaa menestystarinaa selän kuntoutuksen kanssa. Ongelmia vain tuotti edelleen Genan hento lämpöily ja suurta ihmetystä kahden viikon aikana 2kilon painon pudotus, mitä ei lihaskato levon aikana selitä kokonaan.

Joulutonttu 22.12

Joulukuussa eläinlääkärin kanssa ihmeteltiin CRP:n tasaista arvoa 63-67 välillä sekä valkosolujen hieman matalaa arvoa. Ajettuihin karvattomiin läntteihin ei meinannut karvaa kasvaa ollenkaa, naama turvotteli välillä, ontumista välillä esiintyi eri jaloissa, lepäili mielellään mutta onneksi ruokahalu pysyi ja pientä lämpöilyä oli vähän väliä iltaisin.

30.12 <3

Jouluna sitten Gena otti selvän takapakin. Lämpö nousi yli 40C ja siintä eteenpäin oltiin riippuvaisia tulehdukipulääkkeestä, jotta kuume pysyi edes vähän aisoissa ja Gena olisi pirteämpi. Aamuisin lämpö oli normilukemissa, mutta iltaisin kipusi aina kunnon lukemiin. Kuumeen tultua kuvioihin, alkoi Genan takaosasta häviämään kaikki voima. Genan oli taas välillä vaikeampi saada takamusalleen ylösnoustessaan ja liikkuminen huonontui. Gena nukkui vain mielellään. 
 

12.1 Mitälie yrittää piiloutua?

Uuden vuoden aattona jälleen Kouvolassa, kuume tiukasti päällä ja ihmettelin Genan haukkuäänen muuttumista käheäksi, sekä syödessä nielasi voimakkaasti välillä. Kuorsaili, mikä ei ole Genalle normaalia. Kurkusta tähystyksellä koepalat, koska punakka, turvonnut ja epämuotoinen. Reilu kaksi viikko tuloksia Saksasta odotimme, eikä selittänyt muutakuin että tulehdusta sielläkin. Kylllä oli tuskaista odottaa niin pitkään tuloksia :(

17.1

Viikko ennenkuin kaikki päättyi, Gena alkoi olla apaattisempi ja liikkuminen entistä huonompaa. Fyssarillakin käytiin kun aika oli jo jouluna sovittu. Vesimatolla ei pystytty edes kuntoilee kun oli niin huonossa kunnossa. Lihashuoltoa Gena sitten sai. Takasissa ei ollut enää mitään lihaksia. :/ Liikkeiden arviossa onnahteli takasiaaan.

14.1 Kuvasta näkee Genan kuihtumisen :(

Gena piristyi pariksi päiväksi kun oli ohjelmaa (fyssari ja pari vierasta), mutta viimeisenä viikonloppuna kun kotia tulin töistä aamulla, sain todeta että jotain oli Genan voinnissa tapahtunut. Ontui pahasti vtj kuhan ensin tarkkaan mietti miten jalkoja asettelee että pääsee liikkeelle eikä kyennyt jumppia tekemään. Nukkui vain ja katse ei ollut Genan enää. Aavistelin että nyt viimeisiä päiviä vietetään. Sunnuntaina sitten viel tapahtui jotain selittämätöntä. Siirsin Genaa sohvalla kuten jo monen monta päivää. Gena kiljaisi todella voimakkaasti (kuin silloin kun jalka murtui), tämän jälkeen tärisi reilu puoli tuntia kauttaaltaan ja se kun alkoi helpottamaan niin 50x/min hengitti tunnin verran. Sen jälkeen oli jännittynyt, eikä nukkunut, koitti vain makoilla paikoillaan. Silmissä oli hätääntynyt katse, silmät todella suuret.Makoiltiin sitten yhdessä koko viikonloppu sohvalla. Ruoka maistui loppuun asti, söi kolminkertaisen ruokamäärän mitä ennen tätä kaikkea rumpaa.

14.1 Lepotauko

Maanantaina Kouvolaan Genan kanssa. Kesti olisi ollut valmis luuytimen tutkimiseen, oltaisiin vielä suu/kurkku (hampaat menny uuden vuoden jälkeen huonoon kuntoon nopeasti ja suu haisee) katsottu sekä ultrattu koko vatsaontelo. Epäilynä oli, että jossain voi jokin kasvain lymytä tai että meillä olisi jokin verisairaus. Tähän mennessä oli liuta labroja otettu, ultrattu munuaiset ja virtsarakko, ct kuvia, keuhkoröntgen ja kurkun tähystys + koepalat. Selityksiä koiran yleistilan romahtamiselle ei oltu vielä löydetty. Olisin kyllä halunnut saada selvyyden syystä, mutta pakko tässä oli koiraa ajatella....Gena ei ollut enää Gena eikä varmuutta ollut siintä että vaikka syy selviäisi niin voitaisiinko tehdä mitään. Oli aika lopettaa Genan kärsimykset.

17.1 Pöydän alla on turvallista, tuolista hyvä tuki päälle

Hilman kanssa agilitya

Näin kipeänä ollessaan on hyvä postata agilitysta ;)

Hilman kanssa ollaan agilitya treenattu säännöllisesti pari kolme kertaa viikossa vaikka mittää päivityksiä en ole kirjoitellut. Yhteistyö on hyvin alkanut kehittymään. Oma liikkuminen ja ohjaus on parantunut, aletaan Hilman kanssa ymmärtää toisiamme, ehkä hieman jo selvemmin. Kontaktien kanssa vielä painitaan, jotta saataisiin niistä varmat, mutta muuten oltaisiin valmiita vaikka radoille.

3.12.15 Hilman kanssa peilikuvaharjoitus

Tapaninpäivänä käytiin Hilman kanssa LAUn perinteisissä kinkunsulatus epiksissä. Nämä olivat minulle ja Hilmalle ensimmäiset yhteiset "kisat". Ihme kyllä olo oli hyvin luottavainen enkä saanut pahempaa jännitystä aikaiseksi. Mentiin Hilman kanssa möllirata, onhan Hilma möllikoira ;) Saatiin radalla oikein kiva draivi päälle ja Hilmalla tuntui olevan vauhtia ihan kivasti. Puomikin onnistui. Napattiin 2sij 0-tuloksella ja hyvällä miinus ajalla.

26.12.15 LAU epikset Hilman kanssa, möllirata

Tottakai Hilman kanssa myös osallistuttiin 1-luokan radalle, ajatuksena hyvä treeni tulevia kisaratoja kohti. Jokin outous kävi lähdössä...vaikka olin selvästi ottamassa hypyn takaa koiraa, Hilma lähti kiertää sitä (tämän teki pari muutakin koirakkoa) joten saatiin heti alkuun kielto 5vp. Saatiin kuitenkin hyvä draivi päälle ja mentiin "täpöllä" loppurata. Puomin alastulon virhettä en radalla huomannut, kuulin siintä maalissa. Suoran putken viennit mutka putkeen tuotti aikamoista juoksua, koska halusin ohjata sisäpuolelta, ettei tule takaaleikkauksia, mutta ne toimi. Yllätykseksi napattiin sij2 10vp ja plussa ajalla (aloitus vei aikaa). Hieno Hilma!

26.12.15 LAU epikset Hilman kanssa, 1lk rata


Lihavoidut linkkejä videoihin...

    

R.I.P. Coudi 7.5.2002 - 4.1.2016

4.1 aamuna ulkoilua lumisateessa

Niin se vaikea aamu sitten koitti ja Coudi lähti ikuisille laitumille. Jätkä oli sitkeä sissi viimeiseen asti, ei hevillä tahtonut lähteä luontamme, mutta nyt hän laukkaa vihreillä laitumilla. Enää ei jalkoja koske, vihreää saa syödä niin paljon kuin haluaa, kavereiden kanssa saa telmiä.

Kiitos Coudi näistä upeista vuosista! Valitettavasti yhteinen matkamme päättyi jo nyt :( Ikävä on kova, mutta onneksi minulla on paljon ihania muistoja sinusta <3

Vie terveisiä Hepulle, Nixille & Graffille, ovat sinua siellä vastassa!

Rakkain, olet poissa nyt, poissa ovat myös kipusi. En sua enää nähdä voi, en käsiäni karvaasi upottaa, en silmiesi pilkettä katsella, en voi muuta kuin tuntea surua syvää.

Rakkain, laukkasit ikivihreille laitumille, et sieltä enää palaa, on sydämessäni aina sinulle paikka, siellä sinä elät, yhtälailla elämää täynnä, kuin nuorena jätkänä.

Rakkain, en sua ikinä unohtaa voi, oot aina mun sydämessäin, en sua enää näe, en kuule, on vain muistot seuranain.

Viimeisiä päiviä..

Ikävä tulee rakasta <3

Komea jätkä

Elämän onni!

Ravailua ihan luvan kanssa, mutta vähän nähtiin mitään ilokointia 3.1

Kuljen aina rinnallasi

Veljet pääsivät viimeisenä päivänä yhdessä ulkoilee hetkeksi kentälle