Nyt saa hölskyä

Viikonloppuna olin Coudille ja itselleni varannut molemmille päiville Aaltosen Jonnan valmennustunneilta paikat. Pitkästä aikaa pääsin Jonnan valmennukseen kun työvuorot osui sopivasti. Coudissa tuntui olevan energiaa jonkun verran ja aluksi piti jätkän menoa toppuutella, toisena päivänä oli jopa alkuun laiska. Jonna kiinnitti paljon huomiota viikonlopun aikana miun istuntaa, erityisesti reisien ja polvien puristukseen. Mokoma tapa on jäänne Coudin ja miun alkuajoista jolloin mie pusersin itteni pysymään jätkän menossa mukana kun toinen meni päätöntä vauhtia. Ja aina olen ollut sitä mieltä, että selässä ei saa hölskyä vaan olla mahdollisimman eleetön, nyt tästä ajatuksesta pitää päästä eroon ja saada itteni enemmän rennoksi ja hevosen liikkeeseen mukaan. Vaikka sitten pomppien ja hölskyen, kuhan en hevosen liikettä estele. Coudi alkoi liikkua isommalla askeleella eikä leijunut, kun annoin mahdollisuuden liikkua. Miulle vaan tuli ongelma, että kun mietin istuntaa, miulla hajosi muu paletti. En kyenny miettii/keskittyy moneen asiaan, mutta pikku hiljaa alkoi kädet toimii ja tehtävätkin onnistuu. 

Jonna tuntui tällä kertaa kovasti painottavan käsien käyttöön ja niiden apuihin. Itse kun tiedän että Coudi on istunnalla ja jalalla ratsastettava, jätin käsillä tekemisen vähälle ja niiden avut pienemmiksi. Coudia jos alkaa kädelläa ratsastaa, alkaa herkemmin ratsastajaa vastustella.

Coudin laukka on oikeasti parantunut paljon. Molempina päivinä Coudi yritti ennekoida laukassa ja otti vähän kierroksia, mutta kun laukkasi,oli nätisti alla pyöreänä ja miun piti ottaa askel eteenpäin laukkatyöskentelyssä. Miun on korkea aika alkaa myödätä Coudille laukassa, nyt pidän sitä aikatavalla paketissa. Nyt kun annoin ohjaa, Coudi vain pyöristy enemmän, eikä mitää kaahotusta tapahtunut.

Jonnalta sain myös palautetta Coudista, ei ole jokaisen ratsastajan hevonen, ei ole helppo, vaatii ratsastajalta paljon sekä sitä persoonaa löytyy.