Genan kanssa otettiin myös kontakti treeniä, mikä sisälti keinun ja puomin. Puomilla haettiin vauhtia ja vedätin oikein. Vähän tuo alastulo aina jännittää tuossa juoksukontaktissa, että osuuko vai ei....jos ei muuta niin sitten hämää koiraa "laittamalla muka jotakin"...joku kerta laittaakin sitten jotain...Mutta kun se pitäisi toimia muutekin, eikä vaan hämäämällä. Keinussa haettiin varmuutta ja vauhtia. Tuntuu ajoittain himmaavan keinulla turhankin paljon.. Toistoja, toistoja, herkkuja ja positiivisia kokeuksia. Ei siihen muu auta.
P.S. Huomasin vasta videolta, että puomin jalat oli väärin...hyihyi...huono ohjaaja :/
Fannyn kanssa tehtiin ensin vähän rengasta. Halusin vähän haasteita joten renkaalle vienti hypyltä oli 90astetta, ei siis enää suoraa vientiä. Ai, että kun neiti osasi yllättää positiivisesti. Niin hienoja nappi suorituksia, että! Ei epäöinyt, oikea väli löytyi hienosti. Vielä vähän avitin sen verran että ohjasin pyöristetyn linjan jolloin linja helpompi renkaalle...en mennyt itse suorinta linjaa. Kepeillä lähdettiin suoraan ilman verkkoja ja otettiin hypyltä sekä putkesta vientiä. Vitsi, että oli pähee napero. Kun saa oikean rytmin, menee todella nätisti ja epäröimättä. Ainoastaan pitää olla tarkka viimeisessä välissä, ettei ennakoi ja omaliike ei saa muuttua, on tosi herkkä vielä sille. Mutta Fannya ei haittaa vaikka olen vähän jäljessä.
Fannyn kanssa myös tehtiini kontakti treeniä. Puomia ihan vain muutama kerran ja vautsi mikä vauhti sieltä alkaa tulla ja mukavasti tuntuu ainakin vielä hahmottavan kontaktin alastulon. Osuu siihen niin napisti, palkkaan kylläkin vielä onnistumisista. Jotenkin Fannylle tuo kontaktin alastulo ollut aina selvä, tiedä onko sitten pentuna tehty asioita oikein kun pilkottu puomi osiin...vai onko tämä vain silmän lumetta ja ongelmat vasta edessä.... Keinulla haettiin varmuutta. Innokkaasti itse hakee keinulle. Välillä menee tosi vauhdikkaasti, sitten taas välillä vähän vauhti hidastuu ja joutuu toista kannustamaan. Tässäkin vain toistoja, toistoja, palkkaa ja kehua.
Perjantaina olikin sitten piiitkästä aikaan taas oman seuran ryhmätreenin vuoro. Ikävää miten harvoin tunnun näille pääsevän. Nytkin saatiin paljon hyviä ideoita ja onnistumisia. Radan pätkä alkoi napakasti 4 hypyn slalomilla. 2 ja 3 hypyn kohta on todella tarkka ajoituksesta ja Fanny tarvitsee ohjaajalta apuja paljon enemmän kuin Gena. Ei toinen vielä osaa sillai kääntyä ja lukea esteitä kuin vanhempi ja kokeneempi, mutta yllätykseksi Fanny äkkäsi slalomit todella nopeasti. Mehän ollaan vasta maksimissaan 2 hypyllä moinen tehty, joten tämä oli iso harppaus. Puomin meni vauhdikkaasti kontakteille osuen ja sain tehdä valssin alastulon kohdalla eikä Fanny siintä häiriintynyt. Putkelle takaaleikkaus ja jälkeen valssi. Fanny haki todella kivasti keppien alun itsenäisestikin kun annoin siihen vain mahdollisuuden. Viimeisen välin kanssa piti olla tarkka, en saanut kiirehtiä takaakierrolle. Kun Fanny sai pujoittelurytmin päälle, ei ollut mitään ongelmia. Oli mein ekat kepit radanosana ilman verkkoja!!! Takaakierrolle piti saatella, ei halunnut sinne oikein irrota kunnolla...kerran sitten minulta jopa tukijalka petti alta ja nurin oltiin Fannyn edessä. Ei muutakuin palkka koiralle ja oma ruho ylös. Siinä taas nähtiin lenkkarin ja nappulakengän pitävyyden ero...Loppusuoralla harjoiteltiin irtoamista, koutsi oli palkkaamassa. Mihin on hävinnyt miun irtoava pentu? Tässä taas näkee ettei olla treenattu sitten ensimmäisten treenien jälkeen irtoamista esteille ja palkalle. Silloin mene jopa kolmekin estettä miun edellä, mut nyt katselee ja oottelee miuta...hyihyi miuta. Otettava taas perinteiset suorat ja namipurkit käyttöön, mitä pentuna tehtiin.
Mitä sitä koira ihminen lauantai iltana tekee, noh menee tottakain koirien kanssa agilityhallille treenaamaan keppejä :D Eiks se muka ole ihan normaalia? Molempien kanssa ihan puhtaasti vain keppejä tehtiin, erilaisia lähetyksiä ja ohjauksia ennen keppejä. Fannyn kanssa otettiin vauhtia putkesta, ohjasin molemmin puolin. Kivasti hakee itse oikeaa väliä eikä välitä vaikka mie tulen perässä kuhan ääni kuuluu ja rytmi löytyy, menee tosi kivasti. Haettiin myös muitakin kulmia ilman muita esteitä. Otettiin ihan myös avo kulmaa, ja miun pieni napero äkkäsi sen tosi hyvin. Kestää myös ihmeen hyvin takaaleikkauksen keppien aloituksessa! Genan kanssa haettiin erilaisia lähetyksiä kepeillä, haettiin ihan erilaisia kulmia, mie olin eripaikalla/eri puolella. Haettiin haasteita ja ihmeen kivasti ne vaikeammatkin sieltä löytyi. Ja erityisesti lämmitti se, että ennen meille vaikeat lähestymiset onnistui eikä miun jääminen jälkeen haitannut, vaan Gena painoi menemään vauhdilla :) VAU mitä koiria!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti