WUOKS kisat 7.9.

Lauantaina herättii mökiltä ja puolen päivän jälkeen aloin romppeita pakata autoon. Suunnattiin koirien kanssa Imatralle Wuoksen agilitykisoihin. Mukavasti saavuin hyvissä ajoin. Sain heti kentän viereen auton puiden varjoon. Sitten koiria lähdin lenkittää, huomasin ilokseni, että koirien pannat oli jääny mökille. Onneksi hihnat oli edes mukana, eikun niistä viritelmät :) Olin ilmoittanut Genan kahdelle agilityradalle, hypäri jätettiin väliin. Tuomarin toimi Sami Topra, oman seuran tuomari. Miun ja Genan viime vuoden kouluttaja...ahdistus. Keli kyllä suosi, pieni tuulen vire, aurinko paistoi, lämpöä noin +20.

Radan rakennusta kun katselin, kauhukseni näin kun pöytä kannettiin radalle. Ja sitten alkoi kova kuhina radan laidalla kun moni totesi ettei ole aikoihin treenannut ja jollain koira ei ollut edes koskaan mennyt pöytää...Itsekin mietin, niin varmaan vuosi edellisesti pöytä treenistä ja silloinkin jarrutus pöydälle oli haastava...liuku yli herkästi. Noh, radalle lähdettiin ilman kummia odotuksia. Lähdössä otin kakkoshyppyä ennen ja voimakas kropan vienti putkeen, jonka jälkeen jo neloselle odottaa koiraa. 5 hypyllä valssasin, mutta silti Genan tie venyi puomille liikaa kohti pöytää kun Gena ei oikein tuntunut olevan hereillä. Puomin alastulon hyppäsi juuri kontaktin reunalta. 7 hypyn hyppäsi liikaa suoraan eteen ja kaaros seuraavalle oli iso... :/ Putken jälkeen yritin saada koiraan kontaktia, Gena pisti korvat niskaan mulkaisun jälkeen ja läks vas laidalle ja ulos radalta. Koira haltuun ja kainaloon...poistuimme radalta. Itse tehnyt sen periaatteen että jos koiraa ei kiinnosta agility miun kanssa vaan joku muu kiinnostaa enemmän, en ala menee loppu rataa palkaten koiraa sen ylimääräisistä touhuista. Koko rata oli molemmilta huono, Gena ei ollut mukana täysillä, haahuili ja miun ohjaaminen ihan liian löysää...vähän sinne päin :/ Ei tuollaisella voi pärjätä/menestyä, tai saada edes mitään muuta tulosta kuin HYL.

Ekan agilityradan jälkeen kuhistiin ihmisten kanssa, että koska pöytä oli jo, ei sitä varmasti enää toiselle varmasti tule....noh turha luulo. Sami päätti kiusata ja siellähän se pöytä taas koreili toisellakin agilityradalla. Muuten tämä toinen rata vaikutti oikein kivalta, aika suoraviivainen, muutamia jippo kohtia estekulmien takia ja pari ansaakin näytti olevan :) Toista rataa ennen herättelin Genaa enemmän ja hain yhteistä virettä. Toisen hypyn kohdalle ottaa koira josta putkeen suora vienti. Putken jälkeen persjättö, neloshypyn jälkeen en saanut tarpeeksi hidastettua Genan vauhtia ja oma ajoitus kepeillä huono sekä yritin vetää keppien sisään väärällä kädellä, joten väärä väli. Otin homman ihan seis ja uusi vienti kepeillä kun olin rauhoittanut tilanteen, ja meni kuin vettä vaan. Keppien jälkeen valssi, Gena lähti ohjauspuolen vaihtoon mukaan, mutta juuri ennen hyppyä lähti jostain syystä hakee takaakiertoa siltikin. Kontaktit otti radalla puhtaasti :) 12 hypylta sain hyvän linjan pöydälle sekä hidasti vauhtia, silti vauhti vei yli eikä pysähtynyt kokonaan. 14 ja 15 hypyt sain vedettyä putkesta tullulla hyvällä linjalla kun hyppäsi hypyt vinoina. Lopussa hyvä irtoaminen suoralla, rengas oli hyppy koska rengasta korjattiin. Ikävästi radalta kerättiin 15vp ja aikavirhettä tuli +7.35. Aika virhe oli odotettu koska kepeillä otin vauhdin kokonaan pois ja pöydällä piti korjata. Tuloksena 22.35, eli palkintopallilla ei juhlittu. Mutta vaikka ei juhlittu tuloksella niin oli radassa hyvääkin vaikka virheitäkin tuli. Gena oli ihan erilainen, nyt oli mukana menossa, teki töitä mielellään miun kanssa. Oma ohjaaminen oli jo parempaa/napakampaa, vaikka sinne pari virhettä teinkin. Tiet oli tiukemmat, koira ei tehnyt kilometrin kokoisia kaarroksia.

7.9.13 WUOKS A2 (c)Mirkka Kalmari

LAU:laiset piti onneksi puolestani lippua korkealla. Palkintopallilla useampi kävi pokkaamassa palkinnon itselleen, muutamia LUVA merkintöjäkin saatiin. Erityisesti iloa tuotti Lindan Zadyn tripla nolla ja nousu kolmosiin, on siinä teräs mummo (7,5v kääpiöpinseri) :) Ei meinannut Linda ensin uskoa kun onnittelin radan jälkeen ;)
 Noh en minäkään tästä masennu, hauskan pito radoilla jatkuu edelleen. Toiveissa edelleen joskus sinne kolmosiin pääsy. En enää moisesta paniikkia ota, sinne päästään kun päästään tai sitten ei. Tärkeintä saada kokemuksia ja kehittyä sekä pitää hauskaa koiran kanssa. Seuraavat karkelot jo mielessä siintää.