keskiviikko 17. elokuuta 2016

Ipanat jo 24vrk

13.8 pennelit täyttivät 3 viikkoa :O Kyllä se aika menee nopeasti, vaikka odottavan aika onkin pitkä ;) Korvat ovat auenneet ja ääniin jo reagoidaan selvästi. Jalkojen päällä liikutaan entistä enemmän, jos ei etuperin niin ainakin takaperin xD Ensimmäisiä juoksuaskeleiden yrityksiä nähty. Painot pyörivät kilon molemmilla puolin, hyvin erot alkaneet tasoittumaan. Nassikoille on kiinteääkin ruokaa tarjottu, Anneli ja Pikku-Ukko syö hyvällä ruokahalulla, kun Harmaa ja Möhkis tyytyisi vielä maitobaarin tarjoiluun. Huomaa kuitenkin, että maitobaarilla ei enää niin paljon olla kuin ekoilla viikoilla. Martta on kyllä hoitanut pentuja hienosti, ei turhia stressaa. Evekin kovasti tahtoisi päästä osaksi pentujen hoitoa, mutta Martta nätisti paimentanut vielä pentujen luonta pois.

14.8 pennut muuttivat isojen koirien puolelle ja saivat ison pentuaitauksen, jossa on tilaa temmeltää kun ihmiset eivät ole kotona. Se on jännä miten pentulaatikko jätetään lähes heti kun reviiri alkaa laajentumaan. Vielä odotellaan että kelit paranisi ja nassikoilla jalat olisi tukevammin alla, niin pääsisivät ulos temmeltämään ja tutkimaan paikkoja :)

Pennelit 12.8

Anneli & Pikku-Ukko (poseeraus ei ole vahvuus) 14.8
Harmaa & Möhkis 14.8
14.8 Siirtyivät isoon pentuaitaukseen isojen puolelle
16.8 suuntasin taas Parikkalaan ja jestas miten olivat pennut kasvaneet ja muuttuneet. Eivät enää olleet marsuja vaan ihan koiranpentuja. Selvästi oli koirien piirteet tulleet näkyviin. Vauhtia ja menoa alkaa olemaan, vaikka tassut ovatkin vielä huteria alla. Lelutkin alkavat kiinnostamaan ja sisaruksien kanssa aloitettu nahistelut. Pikku-Ukosta tullut aikamoinen villi-viikari. Aina menossa joka suuntaan ja maistelemassa kaikkia. Minunkin kanssa vääännettiin sormileikkiä, kovasti taisteli sormeni kanssa. xD Niin, ja pennuille on alkanut hampaat puhkeamaan. Kohta naskaleilla isketään varpaisiin, aijaijai...

Paikalla oli myös Annelin tulevat omistajat, oli mukava heidätkin tavata. Anneli parkkeerasi heti Hannan syliin, siinä oli hyvä ottaa reporankana unosia, vaikka millaisissa asennoissa. Pikku-Ukkohan yllätti minut taas (jos ekalla kerralla paskoi päälleni), nyt parkkeerasi alleni kun polvillani kurottelin johonkin. Onneksi tajusin ennen istumista, että joku möyryää allani. Olisi muuten ollut turhan painava lasti niskassa. Toinen niin tyytyväisenä katseli sieltä menoa ja meininkiä, kunnes nappasin syliini turvaan.

Illalla jo lähdettyäni Kaimio Iris tuli Annelle kylään tarkastamaan pennut. Kaikilla sydänäänet normaalit, eikä ihmeitä löytynyt ja kaikilta uroksilta löytyi kivekset tunnustellen :) Penikat saivat myös sirut jo niskaan ja kohta näillä riiviöillä on jo nimetkin :O 

Pikku-Ukko haki turvaa tunnelista, hyvä etten liiskannut alleni kun en heti huomannut
Harmaa löysi tuomani lelun ja maisteli heti

Möhkis simahti
Pikku-Ukko söpöilee <3
Annelikin innostui maistamaan lelua
Veljekset hakevat turvaa toisistaan nukkuessaan
Nelikko
Kyllä se maitokin vielä maistuu ;)
Harmaa ja Pikku-Ukko aloitti painin

Kummalla on isompi suu....Annelia ei kiinnosta moinen
Läps


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti