Tassujen sipsutusta kera kavioiden kopseen: Toivottavasti ei nähty viimeisen kerran

maanantai 26. tammikuuta 2015

Toivottavasti ei nähty viimeisen kerran

Nyt sunnuntaina oli ihan erilainen fiilis lähteä ajamaan Parikkalaan. Tiesin saavani Fannyn kotia, mutta samalla tämä tarkoitti sitä, että pennut näkisin viimeisen kerran. Pennuille oli tärkeä päivä, Kaimio Iris tuli tekemään terveystarkastuksen sekä siruttamaan jokaisen ja minä kiusasin viimeisen kerran kynsileikkureiden kanssa. Saadaan penikat rekisteröityä nyt. Jokainen napero sai nyt viralliset nimet ja kodit lyötiin lukkoon. Olihan jo heti seuraavana päivänä (26.1) kaksi penikkaa lähdössä jo maailmalle kun 7 viikkoa tuli mittariin. Kaikki naperot saivat terveen paperit, uroksilla oli kivekset ja ihasteltiin todella tasaista pentuetta. Fanny kasvattanut hienon tasaisen pentueen! :)

Alunperin oli ajatus, että Fanny olisi vielä viikon ainakin pidempään, mutta emä paran vatsa alkoi sanoa sopimusta irti tehtävästään. Fanny halusi niin kovasti siivota pentujen sotkuja ja ruokailu oli tärkeää, että pakki meni sekasin ja ruoat yms alkoivat tulla yläkautta ulos. Fannyn siivoamista rajoittamalla saatiin vatsaa jo rauhoittumaan, mutta todettiin että pennut varmasti jo pärjäävät ilman emää ja Fanny voi lähteä kotia palautumaan isosta urakastaan. Anne oli saanut furminatorilla ihmeitä aikaan, enää oli pohjakarvaa kauluksessa ja pöksyissä, muuten enää pääliskarvaa jäljellä (minulle ei jäänyt karvan irrotus urakkaa). Huomaa, että pennut syövät jo enemmän kiinteää ruokaa kun Fannyn tissit alkaneet pienentyä, mutta massaa meidän pittää neidille saada takaisin.

Pennut ovat todella vilkkaita ja luonteet tulevat todella hyvin esille. Vauhtia riittää kun hereillä ollaan ja hampaat iskee kiinni joka paikkaan maistelua varten. Muutama ärhäkkäkin tapaus löytyy, muutama peloton tapaus, muutama harkitsija jne :) Pihalla mennään jo ihan eriaskeleella kuin viikko sitten ja tarpeetkin tehdään sinne jos vain annetaan siihen mahdollisuus. Värityksissä tapahtunut vielä pientä muutosta... Pentueessa kaksi rusehtavaa, mutta nekin vaalentuneet vielä. Harmaat ovat myös vaalentuneet. Jännä nähdä lopullinen väri kun pentukarva lähtee. Valitettavasti Viirun viiru alkaa kaventua koko ajan ja varmasti tulee häviämään kokonaan.

Haikea oli Fannyn tavarat kerätä Annelta, vaikka oman koiran saaminen kotia olikin ihanaa. On tässä nyt kuitenkin monen monta viikko ravattu Parikkalassa, joten kuulunut arkeen. Ja samalla tämä tarkoitti sitä, että pentusia en enää näkisi kun lähtevät maailmalle omiin koteihin. On tämä joulu-tammikuu ollut hienoa aikaa kun olen saanut viikottain seurata pentujen kehitystä syntymästä lähtien, mahtava kokemus ollut. Ei voi kuin kiittää Annea, että antanut olla tiiviisti mukana pentujen elämässä, vaikka varmasti olisi mukavaa viettää aikaa vain perheen kesken. Huikea kokemus! Toivottavasti eilinen ei vaan jäänyt pentusten kanssa viimeiseksi kohtaamiseksi vaan näkisin/kuulisin vielä pentusista jatkossakin!