Maanantaina (4.11) Coudin kanssa päästiin taas osallistumaan Ahtiaisen Jussin valmennukseen. Keli ei meitä kylläkään suosinut. Taivas oli revennyt ja vettä tuli lähes tulkoon saavista kaatamalla. Onneksi uudempi kenttä oli vielä keynnyt suht hyvin imee vettä joten ei ihan mutavellissä/saimaassa tarvinnut ratsastaa. Noh, pukeutumiskysymys ja kun keskittyi tekemiseen...ihme kyllä unodin sateen kokonaan ja tunnn loputtua tajusin ettei enää kuin vaan tihuttanut :D
Jatkettiiin edellisestä kerrasta eli taivutuksia ja sitä yhdisteltiin eri tehtäviin. Meille se helppo asia. Coudi on niin elastinen ja jotenkin vaan meille niitä helppoja juttuja nämä erilaiset taivutukset ja väistöt. Coudilta myös löytyi aivan mahtava hidas ravi, ei enää leijunut vaan takaosa teki töitä alla ja koukisti jalkoja. JES! Mutta itse reippaasta ravista saatiin paljon kehuja tänään. Coudi alkaa oikeasti käyttää jalkojaan oikein, ei leiju...on tasainen ja kevyt. Ja mie ihmettelin koko tunnin, miten mie kykenen siellä istumaan vaikka miten reippaasti pyysin eteen ravia..noh hevonen kantoi itsensä ja askelsi oikein :)
Coudi sai myös oikein tupla treenin kun ystäväni meni seuraavalla tunnilla Coudilla :) Ja hyvin oli jätkä mennyt ja jaksanut :) Hieman miuta arvelutti mein oma yhteistyö kun ei olla päästy/ehditty treenaa kun omassa elämässä ollut turhan pahaa härdelliä työn ja koulun takia sekä viime viikolla tuli ikävä yllätys (josta vähän myöhemmin täällä blogissa kirjoitan). Mutta kaipa tämä vain kertoo sitä, ettei meidän yhteistyö ihan hakusessa ole, kun valmennustunneilla mennää eteenpäin koko ajan vaikka treenata ei ehditä niinkuin pitäsi. Mitä se edistyminen olisi jos ehdittäisiin? :O
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti