KKS iltakisat 16.4 & Coudin valmennus

Tiistai (16.4) päivänä otettiin suunta kohti Kotkaa koirien kanssa. Mutkia oli sen verran matkassa että tottakai Valtatie 6 oli poikki kuollonkolarin takia jotenka nopealla aikataululla ajoissa liikkeelle ja Vaalimaan kautta Kotkaan. Eipä ole sieltä tullut aikoihin ajettua, vaihtelu virkistää eikä sieltä nyt niin kauan ajanut, joten oltiinpa hyvissä ajoin kisapaikalla.

KKS oli iltakisat Kotkassa ja tuomarina Pertti Siimes. 2 luokkalaisille oli varattu kolme rataa, joista kahdelle ekalle olin Genan ilmoittanut. Hypäri sai jäädä väliin tällä kertaa ettei ilta veny liikaa. Hyvä että niin valitsin, koska osallistujia oli aivan kamalasti, muista koskaan kakkosia nähneeni samoissa kisoissa näin paljon, etenkää iltakisoissa. Maksit oli jätetty onneksi päivän viimeisiksi, joten mineillä ja medeillä ilta ei venynyt ihan kamalasti. Agirata oli ohi parissa tunnissa, hypäri vielä edessä ja sitten vasta maksit...tuli makseille myöhäinen ilta...Kisat menivät jouhevasti eteenpäin, ainoan miinuksen minulta sai sisäänheittäjän apuri joka keräili koiria halliin, hänen mielestään 5 seuraava koirakkoa piti jonottaa hallissa vuoroaan. Minäpä pistin hanttiin, en tahdo todellakaan kököttää jonossa 5 koirakkoa...hän ei tuntunut tätä ymmärtävän vaikka sanoin että pidän kyllä huolen että olen radalla kun pitää. Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää ettei kaikille sovi olla hallissa jonottamassa ikuisuutta? Hirveän kiva siinä yrittää keskittyä omaan suoritukseen ja ottaa kontaktia koiraan kun saa tivata yhden kanssa...

Viittellinen kuva radasta

Ensimmäinen agirata oli suhteellisen selkeä. Kahdessa kohtaa koin tarvetta olla normaalia tarkempi ja niiden ohjausta piti miettiä enemmän. Kohdat olivat 7-8-9 & 14-15-16-17. Jälleen kuullutin itselleni vain asennetta, vähät väliä tuloksista kuhan asenne kohdillaan ja meno sen kanssa. Gena oli todella pirteän oloinen ja mietin jo, että onkohan liiankin paljon menohaluja, mutta mielummin liikaa kuin liian vähän. Vauhti kun ollut se meidän ongelma. Alku radasta lähti hyvin liikkeelle, Genalla oli vauhtia. Noh, jotain sössin sitten puomin alastulossa ja 5 sieltä napsahti kun koira hyppäsi oikein sieltä alas ja mie jäin jälkeen. Kun jään jälkeen silloin paketti hajoo ja Gena jäi tekee piruetteja eteeni useamman kappaleen vaikka huidoin eteenkäskyä...noh siinä sitten piruettia tehdessä pyörähtikin hypyn takaa...Siinä sitten hajosi miun pakka eikä ollut ihan paras meno enää radan loppuun, vaikka asenne ei olisi moisesta saanut hajota. Haastavan 7-8-9 sain ohjattua oikein kivasti, 7 jälkeen valssi ja 8 hypylle annakoiva. Hyvin sain kääntymään kepeille, mutta väärään väliin sujahti, vaikka nyt oltiin mein helpommalla puolella...Tais omat jalat sojottaa miten sattuu.. A:n kontaktin hyppäsi myös turhan ylhäältä, osui kuitenkin, keinun meni hyvin. 14-15-16-17 ratkaisin, sitten niin, että tein 16 takaaleikkauksen kun jäin keinulta jälkeen. Tämä sitten aiheutti sen, että kääntyi 17 jopa liikaa ja oli ajautua ohi. Onneksi huusin useamman kerran hyppy, niin Gena pelasti tilanteen ja hyppäsi oikein nätisti huonosta kulmasta 17 hypyn kiihdyttäen maaliin. Hyl radasta siis tuli, ja itseä harmitti erityisesti radassa se, että annoin oman pakan hajota niin pahasti, oma ohjaus ihan hukassa.

Viitteellinen kuva radasta

Toiselle radalle, sitten etsimään sitä oikeaa asennetta ja omaa ohjausta. Itselle rata oli muuten selkeä, mutta 11-12-13-14 piti hetken aikaa miettiä kuinka ohjaisin. Gena oli edelleen oikein innokkaana lähdössä radalle, jotenka hyvällä fiiliksellä eteenpäin. 3-4 väliin tein persjätön. KKS keinussa on jotain kummaa koska monet koirat epäröi sen kanssa ja toisella radalla jouduin kerran patistaa vähän Genaa ettei jääny liiaksi miettii sen kipuamista. Tiedä sit täräyttääkö kovemmin jalkoihin. A:n kontaktin otti nyt nätimmin. Kepit tuli nyt mein haasteellisemmalta puolelta, joten nenästä veto sisään ja mallikkaasti loppuun. 11 jälkeen valssi ja 12 ennakoivavalssi, 13 hypyltä pieni veto ja puomille. Ja taas mie jotain sössin sen puomin alastulon kanssa. Se on jotenkin taas niin tarkkaa missä mie saan olla ja millo pitää se käsky sanoa...mutta taas loikattiin ja sitten jäätiin ohjausksessa jälkeen jolloin koira kävi taas pyörii eteen kysyen mitä, mitä. Noh, hirveä huitominen ja käskytys että eteen, eteen...ja lopulta maaliin. Tuloksena 5vp +3.53s eli tulokseksi 8.53 ja sij6/22. Ja nyt olin iloinen mein radasta. Puomin pyöriminen ja hidas keinu verottivat vauhtia, mutta muuten iloista ja energistä menoa sekä mie sain ekan radan jälkeen kasattua itseni :) Tulevissa kisoissa sama jatkuu.

Loppu viikosta sitten kävin tyttöjen kanssa omalla hallilla treenaamassa piiiiiitkästä aikaa. Genan kanssa puomia, ja arvata saattoi, että vaikka vauhtia puomilla oli ja mie kokeilin eri kohtia antaa käskyä ja olla itse, niin otti joka ikisen kontaktin. Otettiin myös pari A:ta ja kontaktit löytyi kyllä. Keppejä tehtii myös, niin helpolta kuin vaikealtakin puolelta. Kisoissa kun helppopuoli petti, joten sen harjoitusta myös. Alkuun meinasi oikeasti hakea tokaa jopa kolmatta väliä, mutta kun tarpeeksi töppösiä väänti poispäin ja käytti vastakkaista kättä, niin alkoi väli löytyä. Tempo/tahti kepeillä hyvä.
Fannyn kanssa sitten otettiin erityisesti rengasta, ensin oli kuin ei olisi koskaan nähnytkään. Mutta pari kertaa kun vahvisti läpi menoa, sen jälkeen meni kuin vettä vaan radan osana vaikka mie olin missä . Muuten sitten kontakti päivä, eli A:ta, puomia ja keinua. Puomin menee todella näppärästi, vauhtia on ja hienosti juoksee kontaktit. A:n menee tosi reippaasti ja siinäkään ei hyppää kontaktilta. Keinua nyt ensi kerran, jotenka toinen pää pöydälle ja päihin viel pehmikkeet niin ei tärähdä. Fanny hihnassa ja itse viel hidastin keinun vähäistä liikettä, mutta silti se liike oli Fannysta hyvin ikävä. Lopulta alkoi liikkeeseen tottuu, mutta suurin kynnys on keinulle astuminen. Sitten kun astunut, niin menee kyllä loppuun asti. Selkeästi Fannysta ainakin vielä arveluttava/pelottava este, niin oli Genallekin aikanaan ja tämä oli vasta ensimmäinen kerta.

Coudi 1.3.2010

Viikko alkoi maanantaina (15.4) Coudin kanssa Ahtiaisen Jussin valmennuksella jota oltiin taas kovasti odotettu. Tehtävissä riitti taas haastetta kerrakseen, välillä itse oli ihan pakko otta hetkeksi seis ja miettiä että mitä miun pitää tehdä ja miettiä yks asia kerrallaan. Rupesi olee niin monta liikkuvaa osaa. Laukka tehtäviä odotin ensimmäisen kerran innoissani, tähän asti aina toivonut että mahdollisimman vähän. Nyt kun niitä itse todella treenannut, tahdoin että pääsisin näyttämään, että töitä tehty. Tehtävä olikin sitten sellainen, että saatiin Coudi tosi kuumaksi, mutta ihme ja kyllä, sieltä se alle saatiin kuitenkin ja jösses sitä laukkaa sen jälkeen. Oli nimittäin niin takamuksella hevonen kuin voi olla ja pyöreänä pakettina apujen välissä. Jussikin totesi ettei ole vähän aikaa nähnyt moista voimaa takaosassa mitä Coudi esitti, jätkä löi takaset laukassa siihen malliin maahan, että jos siintä ois riistäytynyt käsistä, ois voinut sanoa byebye. Mut kun on hallittu, on todella makea ja siltä se tuntuikin. Coudi yllättää niin minut kuin Jussinkin joka kerta, taas löydettiin uusia vaihteita hevosesta. Oli taas niin mahtavaa!!