Tiistaina (19.2) oli ihana päivä kun Fannyn kasvattaja tuli pitkästä aikaa kylään. Päästiin rauhassa istahtamaan tee kupposten ääreen nauttien herkuista ja turista kuulumisia ja miettiä tulevaa. Fannylle ei nyt muuta lyöty lukkoon kuin että LPR näyttelyssä pääsee kehässä pyörähtää sekä terveystarkki tiedossa kuhan juoksut saadaan alta pois. Fanny tällä hetkellä puottanut siihen malliin karvaa sekä edellisestä jo n5kk, että tässä voipi jo seuraavia juoksuja alkaa odottelemaan. Niin ja olihan Eve Annen mukana, Eve vain oli tällä kertaa sitä mieltä, että nuorta neitiä piti pitää järjestyksessä. Eve jopa enemmän oli Genasta kiinnostunut. Vähän nyt edes Fannyn kanssa pientä painia tuli, mutta aika heikoksi tällä kertaa jäi.
Viikko ei mennyt niinkuin olin suunnitellut. Olin suunnitellut 3 treenikertaa agihallille. Ma yksin kertaisesti aikataulu petti sen verran etten ehtinyt. Noh, pe sitten töissä väänsin toisen polveni potilasta siirtäessä, jonka seurauksena en viitsinyt lähteä la ja su sitä kiusaamaan hallille. Tuo agility kun on niin polviystävällinen laji. Jäi sitten tällä viikolla Fannylta 2 treenit ja Genalta 3 väliin. Su olis ollut oman seuran epiksetkin. :/ Eikä sitten Coudinkaan kanssa viikoloppu mennyt putkeen, kun tukea (BOT) liikkuessa polvessa pidän, ettei heti uudestaan vääntyisi. Noh, tukihan ei oikein anna periksi ja selässä kuitenkin jalkaa ois hyvä saada koukkuun jne. Noh, la väkersin väkisin kankien kanssa ja ihan kiva treeni saatiin, mutta su en enää kyenny väkisin rusentaa polvea koukkuu, eikä ilman jalustimia menokaa auttanut, joten treeni jäi lyhyeksi ja mieli matala.. :/ Noh, josko tää polvi tästä alkaisi helpottaa, pääsisi harrastaa.
On tässä nyt koirat kuitenkin lenkitetty, muuten itse ja koirat ois hulluksi viikonloppuna tullut. Laura onneksi pääsi pe seuraksi mettälenkille koirien kanssa. Fanny sai kunnon paini seuraa kun aussi pentu Ulpukin entistä enemmän rohkeni leikkii kuin viimeksi. Käytiin kävelee mettätiellä, joten en joutunut polven kanssa kahlaa. Koirat olivat tyytyväisiä kun pääsivät tunnin verran rallattaa yhdessä. Ja vaikka kello oli 18-19, niin ilman valoja näki oikein hyvin. Tietty vaikuttaa kun kaupungin lähellä ollaan, mutta kyllä lumikin tekee ihmeitä. Olipa ihanaa ja rentouttavaa. Ainut että seuraava yö meni perseelleen alku yöstä kun polvea särki :/
Su kun epikset oli ohi ja Enni pääsi sieltä lähtemään, suunnattiin koirien kanssa Mikonsaareen ja sieltä jäälle. Vaikka taivas oli synkkä, porukka oli hilpeä :) Miloulla oli selkeästi jotain taka-ajatuksia minua kohtaan. Ensin hakkasi kepillä jalkoihini useaan otteeseen, lopulta sitten juoksi päin oikeaa jalkaani. Onneksi sitä ei vas. Siis valkoinenpaimenkoirahan ei tunnu missään kun juoksee päi ;) Käveltiin moottorikelkkojen reittejä, yhdessä kohtaa vähän kahlattiin. Yhdessä kohtaa rantaa oli vähän märempi kohta, mutta ei kengät kastuneet. Yhdet hiihtäjät koiran kanssa nähtiin, muuten ei ristin sielua, rentouttavaa ja hiljaista. Koirat saivat rellestää oikein kunnolla. Gena nyt vähän oli sitä mieltä että antaa muiden rellestää, hää ottaa rauhallisemmin taka-alalla. Piti vähän tuuppia että sekin saatiin kuviin mukaan. Reissu oli oikein mukava. Ainut, että taas meni yö valvoessa kun polvi huusi. Eihän tuo kelkkapohja nyt niin pitävä ole kuin tie, joten otti vissiin vähän nokkiinsa. Onneks edes la-su välinen yö meni ilman unia haittaavia jomotuksia.
Toivottavasti tää polvi paranisi nyt, niin pääsisi harrastamaan. Nyt kun olisi ollut aikaa touhuta, ei polvi kestänyt :/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti