Vieraita & Lenkkeilyä

Tiistaina (19.2) oli ihana päivä kun Fannyn kasvattaja tuli pitkästä aikaa kylään. Päästiin rauhassa istahtamaan tee kupposten ääreen nauttien herkuista ja turista kuulumisia ja miettiä tulevaa. Fannylle ei nyt muuta lyöty lukkoon kuin että LPR näyttelyssä pääsee kehässä pyörähtää sekä terveystarkki tiedossa kuhan juoksut saadaan alta pois. Fanny tällä hetkellä puottanut siihen malliin karvaa sekä edellisestä jo n5kk, että tässä voipi jo seuraavia juoksuja alkaa odottelemaan. Niin ja olihan Eve Annen mukana, Eve vain oli tällä kertaa sitä mieltä, että nuorta neitiä piti pitää järjestyksessä. Eve jopa enemmän oli Genasta kiinnostunut. Vähän nyt edes Fannyn kanssa pientä painia tuli, mutta aika heikoksi tällä kertaa jäi.

Viikko ei mennyt niinkuin olin suunnitellut. Olin suunnitellut 3 treenikertaa agihallille. Ma yksin kertaisesti aikataulu petti sen verran etten ehtinyt. Noh, pe sitten töissä väänsin toisen polveni potilasta siirtäessä, jonka seurauksena en viitsinyt lähteä la ja su sitä kiusaamaan hallille. Tuo agility kun on niin polviystävällinen laji. Jäi sitten tällä viikolla Fannylta 2 treenit ja Genalta 3 väliin. Su olis ollut oman seuran epiksetkin. :/ Eikä sitten Coudinkaan kanssa viikoloppu mennyt putkeen, kun tukea (BOT) liikkuessa polvessa pidän, ettei heti uudestaan vääntyisi. Noh, tukihan ei oikein anna periksi ja selässä kuitenkin jalkaa ois hyvä saada koukkuun jne. Noh, la väkersin väkisin kankien kanssa ja ihan kiva treeni saatiin, mutta su en enää kyenny väkisin rusentaa polvea koukkuu, eikä ilman jalustimia menokaa auttanut, joten treeni jäi lyhyeksi ja mieli matala.. :/ Noh, josko tää polvi tästä alkaisi helpottaa, pääsisi harrastaa.

On tässä nyt koirat kuitenkin lenkitetty, muuten itse ja koirat ois hulluksi viikonloppuna tullut. Laura onneksi pääsi pe seuraksi mettälenkille koirien kanssa. Fanny sai kunnon paini seuraa kun aussi pentu Ulpukin entistä enemmän rohkeni leikkii kuin viimeksi. Käytiin kävelee mettätiellä, joten en joutunut polven kanssa kahlaa. Koirat olivat tyytyväisiä kun pääsivät tunnin verran rallattaa yhdessä. Ja vaikka kello oli 18-19, niin ilman valoja näki oikein hyvin. Tietty vaikuttaa kun kaupungin lähellä ollaan, mutta kyllä lumikin tekee ihmeitä. Olipa ihanaa ja rentouttavaa. Ainut että seuraava yö meni perseelleen alku yöstä kun polvea särki :/

Su kun epikset oli ohi ja Enni pääsi sieltä lähtemään, suunnattiin koirien kanssa Mikonsaareen ja sieltä jäälle. Vaikka taivas oli synkkä, porukka oli hilpeä :) Miloulla oli selkeästi jotain taka-ajatuksia minua kohtaan. Ensin hakkasi kepillä jalkoihini useaan otteeseen, lopulta sitten juoksi päin oikeaa jalkaani. Onneksi sitä ei vas. Siis valkoinenpaimenkoirahan ei tunnu missään kun juoksee päi ;) Käveltiin moottorikelkkojen reittejä, yhdessä kohtaa vähän kahlattiin. Yhdessä kohtaa rantaa oli vähän märempi kohta, mutta ei kengät kastuneet. Yhdet hiihtäjät koiran kanssa nähtiin, muuten ei ristin sielua, rentouttavaa ja hiljaista. Koirat saivat rellestää oikein kunnolla. Gena nyt vähän oli sitä mieltä että antaa muiden rellestää, hää ottaa rauhallisemmin taka-alalla. Piti vähän tuuppia että sekin saatiin kuviin mukaan. Reissu oli oikein mukava. Ainut, että taas meni yö valvoessa kun polvi huusi. Eihän tuo kelkkapohja nyt niin pitävä ole kuin tie, joten otti vissiin vähän nokkiinsa. Onneks edes la-su välinen yö meni ilman unia haittaavia jomotuksia.

Toivottavasti tää polvi paranisi nyt, niin pääsisi harrastamaan. Nyt kun olisi ollut aikaa touhuta, ei polvi kestänyt :/

Kuulumisia

Koulua on takana jo puolitoista kuukautta ja ylimääräistä aikaa ei ole lainkaan. Lisää tunteja tarvittaisiin päiviin ja reilusti. Kaikkeen ei vaan aika tunnut nyt riittävän. Coudillekin jouduin hommaamaan uuden vuokraajaan, kun itse ehdin tallille vain muutaman kerran viikossa, mutta kultakimpaleesta en tahdo luopua kokonaan. Onneksi löysin todella mukavan ja luotettavan vuokraajan, joka voi käydä useamman kerran viikossa. Coudin kanssa käytiin tammikuussa Ahtiaisen Jussin valmennuksessa pitkästä aikaa kun aloitti taas tuntien pidon Etelä-Karjalassa. Herran jestas mie olin kuollut tunnin jälkeen. Ei ainuttakaan huolitaukoa ja alun jälkeen askellajit oli joko ravi tai laukka. Meinasi lopussa jo paketti hajota vain siksi kun ei ratsastaja enää jaksanut. Jos yritin kädet halllita, alkoi jalat seikkailla jne... Coudi oli kyllä tunnilla mahtava, en olisi uskonut, että oltaisiin sellaisiin suorituksiin päästy vaikean 6kk jakson jälkeen, mutta kehuja saatiin, että ollaan menty eteenpäin. Kootussa hitaassa ravissakin jo takajalat koukistuu alle eikä liihottele alla omiaan. Maanantaina uusi tunti tiedossa, odotan innolla.

Göötitkin ovat päässeet tallilla oleilemaan, saavat samalla ulkoilua ja aktiviteettiä. Tuossa to kokeilin ratsastaa kentällä kun koirat olivat mukana tallilla, että mitä siitä tulee, ovatko jaloissa. Genaa ei edes kiinnostanut, mihin läksin, sillä oli ihan omat touhut menossa. Fanny seurasi taka-alalla kentälle asti hyvin tiiviisti. Piti seurata ettei mitää typeryyksiä tehnyt. Kentällä sitten antoi meidän olla ihan rauhassa ja sain tehtyä kunnon hikitreenin Coudin kanssa ihan rauhassa. Ei pyörinyt jaloissa ollenkaan :) Näppäriä tallikoiria!

Tytöt ovat myös olleet vähän ihmeissään kun isäni ei ole enää käynyt lenkittämässä niitä muutamaan viikkoon kun olen ollut töissä/koulussa antin ollessa töissä, vaan antin äiti käynyt päästämässä pihalle. Isällä murtui reisiluu ja lepoa onpi tiedossa jonkin aikaa ja tyttöjen hoidossa jonkin aikaa muutoksia siksi. Välillä ovat jopa joutuneet olemaan kotona sen 8-9h itsekseen, jos en ole päässyt työpäivän aikaa piipahtaa eikä anoppi ole päässyt käymään :( Nyt sitten ollaan käyty vanhempien luona isää piristyttämässä tyttöjen kanssa. Tytöt tietää heti mistä rapsutuksia saa, niin paljon kuin tahtovat. <3

Molemmat tytöt on ilmoitettu omatoimiseen toko ryhmään. Sillä ajatuksella että Genan kanssa jatketaan toko kokeissa käymistä ja TK1 metsästystä ja Fanny oppisi työskentelemään muiden koirien läsnäollessa, ettei tartteisi haukkua. Fannyn kanssa tottakai tavoitteet myös toko kokeissa, mutta askel kerrallaan. Ensin saatava käytös kohdilleen. Gena tarvitsee paljon apuja paikkamakuuseen ja tokohyppyyn. Kotona olen molempien kanssa treenannut. Genan kanssa pääpaino perusasento + paikkamakuu. Fannyn kanssa perusasento + paikallaolo. Fanny yllättänyt ja pysynyt paikoillaan vaikka olen liikkunut/tanssinut/kevyesti hyppinyt, vielä kun sama saataisiin siirtyy agilityhalliin näin ensi alkuun, sitten paikkamakuuseen tartutaan. Genalla jopa paikkamakuu tosi herkässä kotosalla :/ Genan kanssa myös otettu ensi tuntuma toko kapulaan ja sen suuhun ottoa alettu totuttelee. Suuhun ottaminen ei ole ongelma, tarttui siihen heti. Tarkkana vain oltava ettei ala puremaan. Nyt vain yritettävä saada pitämään pidempää ja pidempää suussa, että voisin laskea hetkellisesti/kevyesti irti kapulasta.

Torstaina (14.2) ystävänpäivänä Juuli ehti Thaimaan reissun ja Leville paluun välissä nähdä sen verran että käytiin koirien kanssa lenkkeilee gööttien sekä Novan ja Taavin kanssa. Mukaan lähti myös Laura Saimin, Sinan ja Ulpun kanssa. Ulpu on uusin tulokas laumassa, ihastuttava aussi pentu, joka vielä vähän arka. Fanny ja Ulpu löysivät yhteisen sävelen, leikkivät ja telmivät kuin olisivat ennenkin nähneet. Pitää lenkkeillä jatkossa myös Laurankin kanssa, saavat Ulpu ja Fanny telmiä ja tekee Fannylle hyvää oppia olemaan muiden kanssa. Sain myös ilo uutisen kuulla, että Hilma astutettu ja nyt toivotaan että pikkuisia sammari adhd pentuja syntyy :) Ja toinenkin ilo uutinen tavoitti minut myöhemmin, Juuli mahdollisesti kesäksi jäämässä Lappeenrantaan. :)

Hyvää Ystävänpäivää

Oikein ihanaa ystävänpäivää <3 Muistakaa karvaisia ja ei karvaisia lämmöllä tänään <3

Siiri kylässä

Lauantai illan ratoksi saatiin tyttöjen kanssa Rami ja Siiri vierailulle kun Anttikaan ei ollut kotosalla eikä ilta suunnitelmia. Siirin edellisestä käynnistä onkin aikaa. Kuva-arkistoja tuossa selailin ja 6.7.2011 kävi moikkaamassa Genaa. Tällöin hieman leikin poikasta/yritystä oli pihalla, mutta ei kummoista. Nyt Gena oli enemmänkin sitä mieltä,että kuka julkeaa tulla häiritsemään hänen lauantai iltaansa. Rami ei Genaa niinkään häirinnyt kun sai rapsutuksia niin paljon kuin vain tahtoi, mutta Siiri ja Fanny tuntui ottavan koville kun temmelsivät. Saatiin nimittäin Ramin kanssa ihmetellä yhdessä tilannetta että Siiri leikki ihan tosissaan Fannyn kanssa. Siiri joka pelkää "kaikkea" eikä leiki lähes tulkoon kenenkään kanssa koskaan. Noh, se ihme tapahtui nyt sitten. Fanny ja Siiri tuli todella hyvin toimeen, ja Siiri oli kuin uusi koira. Kauas ei Ramista uskaltanut lähteä, mutta se ei leikkiä/painia haitannut.

Katsotaan josko Rami jaksaa joskus taas tuoda vanhempiensa sheltin meille kylään.


6.7.2011 Gena ja Siiri

Kiitorekulla ja Kylliäisen Katin koulutus

Vuosi vaihtui puolitoista kuukautta takaperin. Genan kanssa jäätiin pois Kiitorekun valmennusryhmästä (kiitos työvuorojen ja koulun), mutta se ei ollut loppu Lemillä ravaamiseen. Nyt otettu askel Fannyn kanssa eteenpäin agilityssa ja tahdon, että nyt Fannyn kanssa edetään agilityssa. Ja totesin että siihen saan hyvää apua Kiitorekulla. Fanny ja Gena kun on kaksi aivan erilaista. Fannylta löytyy vauhtia ja irtoamista, Gena kulkee minun mukana ja ajoittain jopa perässä vedettävä. Tammikuussa alettiin käymään Kiitorekulla yksityistunneilla ja en ole katunut pätkääkään, päin vastoin. Rahoilleni saanut joka kerta vastetta ja aina yllättynyt positiivisesti junnuni kyvyistä ja itsekin oppinut ihan uutta.

16.1 Fannyn kanssa mentiin ensimmäisen kerran Kiitorekulle. Seuraksemme tunnille piti tulla Enni mudi Ticon kanssa, mutta estyivät saapumasta joten saimme Kirsiltä yksityistunnin. Yllätyin todella millaisia tehtäviä Kirsi oli meille suunnitellut. Olin ihmeissäni, että miten tuollaisista Fannyn kanssa selvitään, mutta positiivisesti sain yllättyä. Fanny ei kylläkään ollut ihan oma itsensä. Ennen treenejä koirat oli miun mukana tallilla ja se oli vika tikki. Fanny ei ihan jaksanut keskittyä ja vielä kun oli uusi vieras paikka, motivointiin piti käyttää paljon energiaa/aikaa, mikä on uutta. Vauhti oli myös hukassa, teki kyllä mielellään kun teki, mutta se Fannyn oma vire oli hukassa. Lähdöissä pysyminen oli suuri ongelma, joten Kirsi joutui auttamaan pitämällä Fannya lähdössä. Parempi kuitenkin niin, ei turhaa paineistusta ja saatiin tehtävistä kaikki irti. Ensin meillä oli 7 esteen pätkä, jossa suurin haaste oli 3 hyppy, jota Fanny ei vaan mitenkää suostunut hyppää ellen lelulla auttanut. Ei keksitty lainkaan mikä moiseen syynä. Takaakiertoja tehtiin ensi kerran radan yhteydessä, ja ilokseni sain huomata, että Fanny ymmärtää sen jo tosi mukavasti ohjauksena. Ensimmäistä kertaa tehtiin tehtiin Fannyn kanssa pakkovalssia ja hienosti Fanny ohjautui, oikein nuoli estettä kääntyessään :) Sivuirtoaminen tuotti hankaluuksia, esim 15-16 väli, jouduin saattaa hypylle, enkä voinut yhtää ottaa välimatkaa. Kepit meni hyvällä rytmillä, vaikka vauhti ei parasta. Loppujen lopuksi oli lopetettava kun Fanny alkoi tosissaan hyytyy ja kiinnostus hävisi, väsy iski. Todella mahtava tunti, paljon uutta Fannyn kanssa, ei olla itsenäisesti treenatessa tehty mitää vastaavia, ollut aika suoraviivasta.

Tammikuun lopulla suunnattiin Fannyn kanssa uudestaan Lemille Kiitorekulle Sampon koulutettavaksi seuranamme Raija ja weimari Milla. Fanny oli edelleen sitä mieltä ettei tahdo aloillaan pysyä, joten Raija piti Fannya lähdöissä paikoillaan, jotta sain tehtävistä enemmän irti. Nyt Fanny keskittyi tekemiseen ja vauhtia löytyi Fannymaiseen tyyliin. Meille oli varattuna 3 lyhyttä pätkää, joissa oli taas todella paljon kaikkea uutta meille. Jo heti ensimmäinen pätkä ja 2 este oli haaste. Ajattelin että olisi helpoin olla hypyn ja putken välissä vastaan ottamassa, mutta Fanny olikin sitä mieltä että ihmistä kohti ei voi hypätä ellei lelu ollut apuna. Loppua kohden alkoi jo hidastaa käskyn kuultuaan eikä mennyt ohi, mutta ilman lelua, ei kohti hypännyt. Kun ohjasin poispäin minusta 2 esteellä, se toimi paljon paljon paremmin. Yllätti että Fanny hyppää mielummin poispäin kuin minua kohti. Aina oppii uutta! 3 esteelle ohjauksessa jo paremmin kääntyi kohti, mutta siinä kun ei tarvinnut suoraan syliin tulla vaan eteen, oli helpompi. Toisessa tehtävässä oli ekan aloitus josta jatkettiin putkeen. Alku sujui jo paremmin kun otettiin poispäin minusta aloitus. Putkeen viennissä oli oltava tarkka kun oli hallin nurkassa, koirat luulee että menevät seinää päin. Kolmannessa tehtävässä oli meille uusi este, pituus, mikä ei tuottanut mitää ongelmia. Vastaanottamassa toisen esteen takana, jalkaterät pois päin kolmannesta esteestä (23) ja ohjaus yläkropalla. Itse ohjasin koiranpuoleisella kädellä kun yritti tulla miusta katsottuna vas puolelta ensi kerran ja Raija taas vastakkaisella kun Milla halus tulla oikealta. Ihan mahtavasti Fanny luki yläkroppaa, tokalla kerralla yritti tulla viel vas ohi, mutta pieni miun yläkropan kääntö oikealle ja Fanny otti hypyn! Niin yllätyin Fannyn taidoista, että meinasin unohtaa vikat esteet. Oli kyllä taas mieletön treenikerta. Sampon kanssa todettiin, että pidetään kiinni vauhdista, menkööt ohi ja lujaa, oppii ajan kanssa lukemaan esteitä kyllä. Ei liikaa pyöritystä ja pakottamista tietylle esteelle. Pidetään kiinni iloisesta tekemisestä! Paljon uutta ja ihmeellistä!

Helmikuussa suunnattiin Fannyn ja Genan kanssa Kiitorekulle Sampon valmennukseen. Gena ollut tämän vuoden alun treenitauolla, keskittynyt agilityssa Fannyyn ja miun aika tällä hetkellä kortilla muutenkin harrastamiseen kun työn ohella opiskelen vielä nykyään ammattikorkeassa. Aiheena oli eristyisesti sivuirtoaminen, ja siihen käytiin heti käsiksi. Erityisesti olin tänään todella iloinen meidän lähdöistä kun Fanny pysyi itse paikoillaan :) Kotona treenattu paikallaan istumista ja treeni tuottanut tulosta! Vitsi että olin iloinen. Ekassa pätkässä koira suoraan hypyn taakse ja pussin luo tekemään painon siirto ja käskytys, jolloin koiran tulisi hypätä hyppy eikä tulla ohjaajan luo lyhintä reittiä. Fanny yllätti ja tajusi idean, aivan loistavia lähtöjä ja sivuirtoamista. Pussi oli meillä uusi (muistaakseni ei olla otettu ennen), ja kerran raotus riitti ja sen jälkeen ilman apua radan osana ongelmitta. On miulla mahtava göötti. Sivuirtoamisessa auttoi se että kun koira meni pussiin olin jo matkalla takaakierto hypylle jolloin ei tullut kiire ehtiä vaan sai rauhassa tehdä ja tämä näkyi heti onnistumisena. Gena oli aivan täpinöissään, eikä meinannut ensin lähdössä kestää nahoissaan, mutta sivuirtoaminen toimi hienosti alusta lähtien. Toinen pätkä oli pidempi ja se tehtiin useammassa pätkässä, koska siinä oli pari eri mahdollisuutta ja minullekin pari uutta ohjausta. 11-12-13 pätkässä oli vaihtoehtona tehdä pakkovalssi+ valssi yhdistelmä (jolloin ei saanut etumatkaa tai rystyheitto (jolla sai etumatkaa). Fannyn kanssa molemmat ohjaukset toimivat. Hienosti tuli putkesta käteen ja meni ihan nuolemalla 12 hypyn pakkovalssi + valssi yhdistelmällä, mutta huomasi että suoraan putkeen meni kyllä edellä. Rystyheitto oli uusi minulle, siinä tärkeää jalkojen asento menosuuntaan ja käsi/rysty kun liikkuu/heittää jalat jo vie pois päin (katse seuraa koiraa) esteestä jättäen koiran suorittamaan esteen antaen ohjaajalle etumatkaa. Todella näppärä ohjaus jos tarvitsee etumatkaa. Fannya piti kerran avittaa pysäyttäen liike, että tajusi hypätä, sen jälkeen lähti hyppyyn käden liikkeestä ongelmitta. Vitsi tuo kakara yllättää aina! Genalle rystyheitto ei ollut mikään ongelma, ihan kuin olisi ennenkin tehty, lähti niin näppärästi liikkeeseen vaikka oli minusta poispäin. Sitten oli 15-16-17 jossa pussista tullessa hypylle oli kaksi eri hyvää ohjausta joita kokeilin. Ensin perinteinen ennakoivavalssi + puolivalssi jossa Fanny kääntyi todella hyvin hypyltä ohi putken suun, ei sinne edes vilkaissut. Sitten toinen vaihtoehto oli poispäinkääntö, jota en muista ennen käyttäneeni. Fanny meni kuin vettä vaan hypyn vaikka ohjaus oli molemmille täysin uusi, ja hyvin ohitti putken suun. Genan kanssa kokeilin samat ja hyvin toimi molemmat vaihtoehdot. Kumpikaan ei hypyn takana ollutta putkea katsonut. Viimeisenä pätkänä 16-17-18, jossa putkeen lähetys ja 18  hypyn luona sivuirtoamisella ohjaus 17 hypylle ja kohti hyppy 18. Fannylle tämä oli haasteellinen, minun oli tultava lähemmäs 17 hyppyä, puoli väli oli liikaa, mutta sit taas liian lähellä kun oli niin kääntyi jo 17 hypyn taakse. Tämä kuitenkin tarkoitti, että ymmärtää mitä painonsiirto ja liike tarkoittaa, irtoaa sivulle. Kokeiltii ilman putkeakin, mutta ei löydetty vielä oikeaa kohtaa, todettiin että parempi lopettaa ajoissa eikä liikaa samaa jankuttaa. Suora putki lopuksi ja kunnon leikit! Gena taas loisti, ymmärsi hienosti sivu irtomisen ja sain hyvin etumatkaa jo 18 hypylle kun ajoitus osui kohdalle. Näppärä likka oli ja ihan fiiliksissä kun pitkästä aikaa pääsi agility menee, ainut että A veti kovasti puoleensa ja meni sinne jos ei ollu tarkkana. Vitsi, että olin fiiliksissä kun jäähdyttelylenkillä oltiin, sain myös tuosta ideoita mitä opettaa omalle ryhmälle.

9.2 La oli Kylliäisen Katin koulutus LAUn hallilla, eilinen Kiitorekun treeni oli hyvää veryttelyä tätä treeniä ajatellen, pahimmat höyryt sai eilen päästellä. Nyt Gena oli todella hyvin kuulolla ja teki töitä, mitä nyt lopussa alkoi vähän vauhti hiipua, mutta teki loppuun asti töitä. Aloituksessa tein niiston 2 hypylle, 4 putkelle irtoaminen ja keinulle etumatkaa, saaden keinulta etumatkaa takaakierrolle. Tein ensin perinteisen välistätyönnön blokaten putken suun itselläni. 9 putkeen irtoaminen oli ensi yrityksellä olematon joten tehtiin muutaman kerran lelulla, eli lelu sinne palkaksi. Johan alkoi irrota, aluksi jopa turhankin innokkaasti haki sinne, mutta parempi niin. Kun irtosi 9 putkeen pääsin ottamaan 10 hypyn kauimman siivekkeen kautta tehden pakkovalssi + valssi yhdistelmän vieden A:lle. Hyvät kontaktit otti tänään, ei hyppinyt vaan maltilla kontaktille asti. Putkelle persjättö (hidas, ettei turhaa etumatkaa), ja hypyn kautta irrotus putkeen (hyvin irtosi) ja ehdin kuin ehdin ohjaamaan kepit vas puolelta kädellä. Tosi vähän tarvitsi tukea ja reippaasti pujotteli. Keppien päähän valssi ja ennakoiva 16 hypylle. 18 hypylle ehti hyvin kädellä kurottaa hypyn yli houkuttaen koiraa kääntyy tiukasti ja tekee vastakäännöksen. Gena kääntyi tosi napakasti ja hyvin sain ohjattua hyvässä linjassa 20 takaakierrolle, eikä 1 hyppy ollut mikään ansa/ongelma meille (monille muille kylläkin). 21 ennakoiva ja 23 ennakoiva (ei saanut valua hypyn taakse). 6 ja 7 hypyille kokeilin myös että kuljetin hyppyjen välistä Genan 7 hypylle tehden pakkovalssin + valssin A:n puolella päästen kuiten ohjaa 8 hypyn oikealta. Kuhan itse tajusin ohjauksen ja oikea ajoitus löytyi, olikin yllättävän näppärä, eikä Gena putkeen mennyt vaikka sitä en ollut blokkaamassa. Ja koska lopussa meillä oli vielä aikaa, kokeiltiin maksien käyttämää ohjausta 21-22-23 pätkällä. Eli valssi reilusti ennen 21 estettä, jolloin ohjasin 22 vas puolelta kuitenkin jo vas kädellä ohjaten tehden persjättöä mikä valmis 22 hypyn jälkeen ja 23 normaalisti kuten aikasemmin. Muuten näppärä, mutta koiran pitää irrota. Kati toimi tässä avustajana namialustan kanssa joten Gena irtosi ja pääsin kokeilee kuviota. Eihän se meille paras ole, mutta kiva kokeilla eri mahdollisuuksia. Gena oli todella näppärä tänään. Katikin totesi, että meidän löydettävä keskitie. On näppärä kun ei mene ansaesteille, mutta olisi hyvä että vähän edes irtoaisi, niin totta. Koulutus oli todella hyvä, ja kerrankin tuntui että jotain osasin, mutta silti myös opin paljon.

Treeni ilo löytynyt, mistä vain aikaa siihen?!

Alma

Tämä kiltti koululainen päätti toisen koululaisen kanssa jättää koulun väliin ja lähti toisen koululaisen luo Korialle Kouvolaan katsomaan uutta tulokasta. Hyvät ystäväni olivat saaneet viikonloppuna kotia Basenji narttu Alman. Voi herran lettas sitä ihanaa ruttu naamaa. Miten toinen oli pieni ja hento (pentu masua lukuunottamatta). Pitkät koivet, pieni häntä ja pää, oikea neliömäinen kroppa. Oli kyllä niin hurmaava. Ensi alkuun kaikki kolme olivat tilanteesta ihan ihmeissään, pikku hiljaa varovaisia vilkaisuja, sitten vähän lähemmäksi, sitten jo jopa nuuhkaisuja ja siitä vaan enemmän ja enemmän. Lopulta Fanny ja Alma painivat sekä rallattivat menemään. Ja erityisen iloinen olin Fannyn käytöksestä, niin varovainen pennun kanssa ja tuntui tosi mukavasti lukevan pienen elekieltä. Ei tarvinnu yhtää pelätä Alman puolesta painin aikana. Ja toinen mikä yllätti niin kärsivällisyys, Alma sai kiskoa karvoista yms eikä Fanny välittänyt. Genahan normi tapaan tyytyi katselemaan vaan nuorempien touhuja sivulta. Välillä varovasti nuuskasi, mutta äkkiä toiseen suuntaan jos joku huomasi tai Alma kiinnostui liikaa.



Alma on oikea persoona, ei vieraat pelottaneet. Hyvin äkkiä tulla tallusti miun syliin ja monen monta kertaa juoksi oikein vauhdilla. Kerran tuli niin yllättäen laukalla ja loikalla syliin, että en ehtinyt tajuta ja siinä samalla miun nenä oli naskalien välissä. Kyllä kirposi vedet silmiin, mutta ei siinä voinut kun nauraa selällään lattialla ja koirat oli ihan ihmeissään miun reaktiosta. Alma osaa myös mitä mahtavimmat nukkumistyylit, ei kyllä jää gööteille kakkoseksi. :)

Ihana tapaus, pitää päästä uudelleen katsomaan Almaa pian :)


Alkuun vähän jännitti ja otsa oli huolesta rypyillä :)


Kopassa kelpaa köllötellä päiväuniaan lelu kainalossa :)


Alma selätti Fannyn :)


Molemmilla selkeä mietintä tauko, mites tästä nyt edetään


Ja paini jatkui :)